Miksi tietoturvakartoitus kannattaa tehdä?

Harri Jylhävuori, Tietoturvatuotteet, Kaita Finland Oy

Miksi pk-yrityksen kannattaa tehdä tietoturvakartoitus? Tietoturvakartoitus kannattaa tehdä, jos sellaista ei vielä ole tehty tai sen tekemisestä on kulunut jo aikaa. Siinä kartoitetaan yrityksen tietoturvatilanne kyselyn, skannauksen, analysoinnin, raportin ja sen läpikäynnin avulla.

Tietoturvakartoitus kannattaa tehdä, koska:

  1. saadaan kokonaiskuva yrityksen tietoturvasta
  2. kartoitus on sekä yrityksen että ulkopuolisen toimijan yhdessä tekemä
  3. kartoitus tehdään luotettavasti, suomalaisten vaatimusten mukaisesti
  4. raportin saa suomen kielellä
  5. kartoituksen perusteella voidaan päättää tulevasta kehitystarpeesta.

Kartoituksessa selvitetään ensin yrityksen yleinen tietoturvan taso. Yritys vastaa noin sataan kysymykseen yksinkertaisesti kyllä tai ei, kysymykset on tehty valtion VAHTI ja KATAKRI -kriteerien pohjalta. Toisessa vaiheessa yritys määrittelee kriittiset järjestelmät, jotka halutaan skannata tietoturvaohjelmistolla. Järjestelmät skannataan ja skannausraportin saa asiakas.

Tietoturvan analysoi tietoturva-asiantuntijamme ja hän käy saadun tietoturvaraportin läpi yhdessä asiakkaan kanssa. Lopputuloksena raportin ja läpikäynnin perusteella yritys voi suunnitella mahdollisia kehitysasioita tai todeta kaiken olevan kunnossa.

Tietoturvakartoitus kannattaa tehdä suunnitellusta halutuin aikavälein, joko koko yritykselle tai halutuin osin.

>>Tietoturvakartoitus – Kaita Finland

 

Tiedon turvaaminen etätyön aikakaudella

Harri Jylhävuori, Tietoturvatuotteet, Kaita Finland Oy

Työnteko on muuttunut ja työntekijät ovat siirtyneet suurelta osin etätöihin. Kukaan tuskin uskoo, että paluuta entiseen työkulttuuriin tulee tapahtumaan ja etätyö on varmasti tullut jäädäkseen työmuotona.

Tietojen varmistamisen tärkeys ei ole kuitenkaan vähentynyt etätöiden ja pilvipalveluiden myötä, vaan luotettava tiedon varmistaminen sekä toimiva palautus ovat edelleen tärkeitä.

Etätyö tuo mukanaan uudenlaisen tilanteen

Etätyö tarjoaa uusia haasteita IT-ympäristön hallintaan ja liiketoiminnalle tärkeän tiedon turvalliseen käsittelyyn sekä sen varmistamiseen. Tämä on hyvin tiedossa myös verkkorikollisilla ja hyökkäykset ovatkin kasvava ongelma.

Tietojen varmistaminen voi joskus olla järkevä ulkoistaa kumppanille hoidettavaksi ja liiketoimintakriittisen datan varmistaminen voi olla tarpeen tehdä ammattimaisesti turvallisessa konesaliympäristössä. Alla on keinoja kohdata etätyön aikakausi tietoturvallisesti.

1. Sähköpostien tietoturva

Etätyön myötä myös sähköpostiliikenne kasvaa. Jos käytössä on Microsoft ja Office 365, tiedon varmistamisen merkitys kasvaa. Microsoft tarjoaa hyödyllisiä työkaluja, jotka tekevät työskentelystä tehokasta ja sujuvaa, mutta palveluun tallennettuja tietoja ei varmuuskopioida.

Sähköpostiin kohdistuvat hyökkäykset johtuvat yleensä inhimillisistä virheistä ja varomattomuudesta. Näin ollen tärkeätäkin tietoa saattaa kadota huomaamatta.

Etätyö nojaa paljon erilaisiin kollaborointisovelluksiin. Useissa organisaatioissa käytetään isojenkin projektien toteuttamiseen sähköpostin lisäksi esimerkiksi Temsia ja SharePointia. Tallennamme tärkeää tietoa, jota ei varmuuskopioida mitenkään.

Tähän ongelmaan O365 Backup tarjoaa edullisen ja luotettavan ratkaisun. Se varmuuskopioi sähköpostin lisäksi myös muut Office 365 -ohjelmiston tallentamat tiedot.

2. Cloud Backup & Disaster Recovery

Varmistaminen luo perustan toiminnan jatkumiselle. Milloin palautusta on viimeksi testattu? Säilytetäänkö varmistuksia oikeasti turvallisessa paikassa?

Pilvivarmistus- ja DR-palvelut ovat tätä päivää. Niitä ovat mm. varmuuskopiointi palveluna, palautumistestaus sekä Office 365 -varmistaminen. Kaikilla on oma roolinsa yrityksen kriittisen tiedon varmistamisessa.

Veeam Backup -palvelu tarjoaa joustavaa varmuuskopiointia Suomessa sijaitseviin konesaleihin. Se poistaa fyysisen sijainnin merkityksen varmuuskopioinnista. Tietoihin pääsee käsiksi yhtälailla mistä tahansa. Jos tietoja täytyy palauttaa, sitäkään ei tarvitse enää tehdä fyysisesti paikan päältä.

>> Lisää Veeam Backup -palvelusta.

3. Turvaa pilvipalveluiden uhkia vastaan

Tutkimusten mukaan 43% yritysten datasta on tallennettuna pilveen. 53% tästä datasta ei ole yrityksen IT:n hallinnassa.

Käytössä olevien pilvipalveluiden määrä arvioidaan yleisesti huomattavasti todellisuutta alhaisemmaksi. Sovelluksia saattaa olla jopa satoja, kun huomioidaan työtekijöiden omat yhteydet julkisen pilven palveluihin.

CASB, Cloud Access Security, auttaa löytämään pilven tietoturvan ”sokeat pisteet”. CASB suojaa julkiseen pilveen tallennettua tietoa tarkkailemalla  kaikkea pilvipalveluihin kulkevaa liikennettä organisaation politiikan mukaisesti sekä hälyttämällä tarvittaessa havaitessaan poikkeavaa toimintaa.

Tarjolla Uusia haasteita

Tietojen turvaamisen pitäisi olla top priority, viranomaisvaatimustenkin puolesta.

Nyt olemme kuitenkin uudenlaisen tilanteen edessä IT-ympäristön hajaantuessa lähiverkon ulkopuolelle.

Lohduttavaa on kuitenkin se, että uudenkin ympäristön haasteisiin on hyviä työkaluja, joihin kannattaakin tutustua ja varmistaa digitaalisen ympäristön turvallinen muutos.

SIEM, mihin sitä tarvitaan?

Asiantuntijakirjoitus
Jarkko Vartija, Palomuuriasiantuntija, Kaita Finland

Lokitieto tietoturvan tukena

SIEM tulee sanoista Security Information and Event Management. Sen tehtävä on havainnoida yhden ja erityisesti useamman järjestelmän tietoturvaan liittyviä tapahtumia ja tarjota työkalut niiden käsittelyyn.

Erilaiset suojausratkaisut yleistyvät nopeasti, koska ne nähdään keinona ratkaista yhä monimutkaisemmat tietoturvahaasteet. SIEM-ratkaisun suunnittelun lähtökohtana ovat sille asetetut vaatimukset. Lähtökohtana tulee olla organisaation todelliset tarpeet. Onko taustalla ehkä jokin tietty lain asettama vaatimus vai organisaation oma tietoturvapolitiikka?

Kaikkia uhkia ei pystytä aukottomasti torjumaan erillisillä yksittäisillä teknisillä suojausratkaisuilla, kuten palomuurit tai IDS. Hyökkääjät pyrkivät toimimaan huomaamattomasti ja organisaation sisältä tulevia väärinkäytöksiä on hankala tunnistaa. SIEM:in tehtävä on tarkastella tapahtumia isommassa kuvassa ja herättää, kun tilanne vaatii lähempää tutkimista.

Avainsana tilannekuva

Tilannekuvan muodostamisen suurimman haasteen luo eri lähteistä kerättävän tiedon valtava määrä ja näiden yksittäisten tapahtumien onnistunut yhdistäminen toisiinsa.

SIEM:iä pitäisi ajatella osana tietoturvaprosesseja, joka mahdollistaa tietojen keräämisen useista eri lähteistä, sen yhdistämisen ja analysoimisen keskitetysti. Näin pystytään hahmottamaan useista toisistaan irrallaan olevista osista koostuvia isompia tapahtumia.

Poikkeaman sattuessa oleellista on nopea reagointi. Havaitessaan merkkejä mahdollisesta hyökkäyksestä järjestelmä tekee hälytyksen. Hyökkäyksen havaitseminen ja pysäyttäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa auttaa minimoimaan vahingot.

Tämä juuri on SIEM:in tehtävä. Kyky näyttää ja korreloida tietoa keskitetysti ja lyhentää näin ongelmatilanteiden aiheuttamia katkoja sekä ohjata henkilöresurssit oikeaan suuntaan.

Lokienhallinnan perusteet ovat pysyneet ennallaan. Laitteet tuottavat lokeja, joita jollain tavalla yleensä jatkokäsitellään. Tämän tiedon analysoimiseen SIEM tarjoaa oivan työkalun.