Kotimaiset pilvipalvelut – data Suomessa ja omassa hallinnassa.
Kotimaiset pilvipalvelut tarjoavat mahdollisuuden säilyttää tiedot Suomessa ja hankkia ylläpito tutulta kumppanilta. Palvelua valittaessa kannattaa tarkastella kapasiteetin lisäksi sitä, miten kokonaisuus toimii arjessa. Missä tiedot ja varmuuskopiot säilytetään? Kuka huolehtii ylläpidosta, mistä kustannukset muodostuvat ja miten häiriötilanteessa toimitaan?
Kotimaisessa pilvipalvelussa tietojen säilyttäminen Suomessa, selkeä vastuunjako ja oman ympäristön tunteva kumppani muodostavat perustan hallittavalle IT-ympäristölle. Kun palvelun sisältö ja toimintatavat on sovittu, organisaatio pystyy suunnittelemaan sekä päivittäistä toimintaa että tulevia muutoksia.
Data Suomessa ja hallinta omissa käsissä
Organisaation tiedot ovat tärkeä osa sen toimintaa. Niiden sijainnin ja käytön pitää olla tietoinen valinta. Pilvipalvelua hankittaessa onkin olennaista selvittää, missä tiedot säilytetään, kenellä on niihin pääsy ja kuka palveluympäristöä ylläpitää.
Kun tietojen halutaan pysyvän Suomessa, asiasta kannattaa sopia selkeästi sekä varsinaisten tietojen että varmuuskopioiden osalta. Lisäksi on hyvä varmistaa, mistä ylläpitoa tehdään ja mitä alihankkijoita palvelun tuottamiseen osallistuu. Näin kotimaisuus näkyy koko palvelun toteutuksessa.
Tietojen sijainnin rinnalla tarvitaan hallitut käyttöoikeudet, toimivat varmistukset ja ajantasainen ylläpito. Organisaation tulee voida määritellä, kuka sen tietoja käyttää ja millä ehdoilla niitä jaetaan.
Oman tiedon hallintaan kuuluu myös tulevaisuuden valinnanvara. Jo sopimusta tehtäessä kannattaa selvittää, miten tiedot saadaan siirrettyä toiseen ympäristöön ja miten niiden poistamisesta huolehditaan palvelun päättyessä. Näin palveluratkaisua voidaan muuttaa tarpeiden kehittyessä.
Selkeä vastuunjako helpottaa arkea
Hallittua pilvipalvelua hankittaessa sovitaan, mitkä tehtävät kuuluvat palveluntarjoajalle ja mitkä jäävät organisaatiolle tai sovellustoimittajalle. Esimerkiksi palvelualustan ylläpito, käyttöjärjestelmän päivitykset ja sovelluksen toimivuus ovat erillisiä vastuita, joiden hoitaminen täytyy varmistaa.
Selkeä vastuunjako vähentää epäselvyyksiä ja helpottaa yhteistyötä. Ongelmatilanteessa tiedetään, keneen ollaan yhteydessä ja kuka vie selvitystä eteenpäin. Kun ympäristö ja sen erityispiirteet ovat kumppanille tuttuja, asioiden hoitaminen ei ala joka kerta lähtötilanteen selvittämisestä.
Ennakoitavat kustannukset auttavat suunnittelussa
Pilvipalvelun hintaa arvioitaessa pelkkä palvelinkapasiteetin kuukausimaksu kertoo vain osan kokonaisuudesta. Kustannuksiin voivat vaikuttaa myös lisenssit, varmistukset, valvonta, tukipalvelut ja muutostyöt.
Vertailussa olennaista on selvittää, mitä sovittu hinta sisältää ja mistä laskutetaan erikseen. Samalla kannattaa käydä läpi, miten käyttäjämäärän, tallennustilan tai muun kapasiteetin muutokset vaikuttavat laskutukseen. Näin palvelun kustannuksia voidaan arvioida myös tuleville vuosille.
Omaa palvelinympäristöä uudistettaessa laitehankintojen rinnalle on laskettava ylläpitoon käytetty työaika ja tulevat uusimistarpeet. Pilvipalvelu voi vähentää suurten kertainvestointien tarvetta ja vapauttaa omia resursseja muihin tehtäviin. Kokonaiskustannukset riippuvat kuitenkin ympäristön tarpeista ja palveluun sisältyvästä työstä.
Jatkuvuudesta sovitaan ennen häiriötä
Tärkeän järjestelmän käyttökatko voi pysäyttää työn, viivästyttää palvelua tai estää pääsyn tarvittaviin tietoihin. Siksi pilvipalvelun suunnittelun lähtökohtana ovat toiminnan tarpeet: kuinka pitkä katko voidaan hyväksyä ja kuinka paljon viimeisimpiä tietoja voidaan menettää?
Vastausten perusteella määritellään esimerkiksi varmistusten tiheys, palautumisen tavoitteet ja tarvittava varautuminen. Samalla sovitaan, kuka käynnistää palautuksen ja miten palautumista testataan käytännössä.
Myös valvonnan ja asiantuntijapalvelun ajat kannattaa käydä läpi. Ympäristöä voidaan valvoa automaattisesti ympäri vuorokauden, mutta hälytysten käsittely ja korjaustoimet määräytyvät sovitun palvelutason mukaan. Palvelutason tulee vastata sitä, milloin järjestelmiä tarvitaan ja millaista haittaa niiden keskeytymisestä aiheutuu.
Omista tarpeista sopivaan pilvipalveluun
Pilvipalvelun suunnittelu alkaa nykyisen ympäristön ja sen kehitystarpeiden kartoittamisesta. Mitkä järjestelmät ovat toiminnan kannalta tärkeimpiä? Mitä tietoja niissä käsitellään, millaisia yhteyksiä ne tarvitsevat ja kuka niiden ylläpidosta vastaa?
Siirtyminen voidaan toteuttaa vaiheittain esimerkiksi palvelinten uusimisen tai uuden sovelluksen käyttöönoton yhteydessä. Kun tietojen sijainti, vastuut, kustannukset ja jatkuvuuden tavoitteet on määritelty, sopivan kokonaisuuden valinta on helpompaa.
Onko palvelinympäristön uudistaminen ajankohtaista?
Ota yhteyttä, niin käydään läpi nykyinen ympäristönne ja tarpeisiinne sopiva kotimainen ratkaisu.
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä artikkeleista:
Tietoturva yrityksessä: mikä on riittävä perustaso ja kuka vastaa mistä?
Pilvipalveluiden tietoturva vaatii jatkuvaa näkyvyyttä
Yrityksen tietoliikenne ja tietoturva: mitä pitää valvoa, jotta riskit havaitaan ajoissa?