Kaita Raz-Leen kumppaniksi

Kaita ja IBM i:n tietoturvaan erikoistunut yhtiö Raz-Lee ovat solmineet kumppanisopimuksen. Kaita toimii jatkossa Raz-Leen iSecurity -tuoteperheen toimittajana Suomessa.

Vuonna 1983 perustettu Raz-Lee Security on maailman johtavia kyberturvallisuusratkaisujen toimittaja IBM i -alustalle. Raz-Leen tietoturvaratkaisut suojaavat satoja asiakkaita kyberhyökkäyksiltä päivittäin. Raz-Lee tarjoaa IBM i:lle laajan tietoturvatuotteiden valikoiman, joka keskittyy suojaamaan tietoa sekä varmistamaan korkean käytettävyyden. Raz-Leen pääkonttori sijaitsee New Yorkissa, ja sillä on toimistot Saksassa, Israelissa ja Italiassa.

Kaita toimii Suomessa Raz-Leen kumppanina. Olemme iSecurity Antivirus & Anti-Ransomware -tuoteperheen asiantuntijoita. iSecurity -tuotteiden avulla pystymme kattavasti ottamaan huomioon asiakkaidemme IBM i:n tietoturvan tarpeet.

Yhdistämällä Kaita Finlandin asiantuntijuuden IBM i -alustalla Raz Leen ratkaisuihin, voimme tarjota ratkaisuja, jotka keskittyvät parantamaan IBM i -tietoturvaa ja korkeaa käytettävyyttä.

Lisätietoja Raz Leen IBM i:n tietoturvaan keskittyvistä ratkaisuista löytyy täältä: https://www.razlee.com/.

Ruotsin hallitus valitsi Nextcloudin

Asiantuntijakirjoitus
Matias Louanto, Tietoturvatuotteet, Kaita Finland

Ruotsin hallituksessa etsittiin vuonna 2021 ratkaisua julkisen sektorin digitaaliseksi kollaboraatioalustaksi. Havaittiin, että silloin käytössä olleet ratkaisut videoneuvotteluun ja muuhun kommunikointiin eivät täyttäneet niille asetettuja tietoturvavaatimuksia. Suuri määrä tietoa olisi altistunut valmistajalle, eikä tämä täyttänyt tietosuojavaatimuksia.

Perustettiin työryhmä, jonka tehtävä oli löytää ratkaisu, joka tarjoaa digitaalisen kollaboraatioalustan julkisen sektorin käyttöön täyttäen sille asetut erityiset vaatimukset. Alustalta vaadittiin äärimmäistä turvallisuutta sekä mukautumiskykyä.

Tavoitteena tietoturvallinen ja hallittava ratkaisu

Lähtökohtana valinnalle oli ajatus, että julkisen sektorin organisaation ei pitäisi joutua käyttämään aikaa ja resursseja tietojen suojelemiseen toimittajalta.

Tavoitteena oli valita toimija, joka ei aiheuta riskiä liittyen tietojen leviämiseen ja luvattomaan käsittelyyn vaan vaadittujen ominaisuuksien lisäksi tarjoaa tietoturvaa vaaditulla tasolla. Etsittiin ratkaisua, jossa IT-toimittaja pystyy tarjoamaan alustan, jossa on otettu huomioon sisäänrakennettu suojaus, turvallisuus, lain asettamat vaatimukset sekä kokonaisvaltainen lähestyminen henkilötietojen käsittelyyn julkisessa hallinnossa.

Nextcloud valikoitui alustaksi täyttäen kaikki asetetut vaatimukset. Sisäänrakennetun tietoturvan lisäksi se erottuu joukosta täysin muokattavana avoimen lähdekoodin ratkaisuna. Saatavilla on laaja valikoima ominaisuuksia, josta voidaan valita käyttöön tarpeelliset. Raportissa mainitaan perusteluna valinnalle myös mahdollisuus toteuttaa on-premise -ratkaisu organisaation omassa ympäristössä tai vaihtoehtoisesti hankkia se pilvipalveluna ruotsalaiselta toimittajalta.

Lisää aiheesta >> Swedish Government: Nextcloud premier digital collaboration platform – Nextcloud

Koko raportti on luettavissa täällä: Digital collaboration platform for the public sector.pdf (esamverka.se)

Lue lisää Kaidan pilvipalveluista ja Nextcloudin tarjoamista mahdollisuuksista >>

 

Miten Nextcloud eroaa muista pilvialustoista?

Asiantuntijakirjoitus
Taro Turtiainen, Tietoturva-asiantuntija, Kaita Finland

Nextcloud on yksinkertaisuudessaan tiedostopalvelin ja kollaboraatioalusta. Se tarjoaa keskitetyn ratkaisun, joka on saavutettavissa kaikkialta ja kaikilla tietokoneilla, tableteilla ja puhelimella, kotona tai tien päällä.  Sen avulla voidaan jakaa tiedostoja, keskustella ja soittaa videopuheluita. Nexcloud tarjoaa mahdollisuuden myös sähköpostiin, kalentereihin ja projektinhallintaan. Se on paikka, jossa tehdään töitä yhdessä ja kommunikoidaan toisten kanssa.

Mitä Nextcloud tekee toisin kuin muut?

Nextcloud voidaan asentaa mihin tahansa ympäristöön, pilvi tai on-premise. Molemmilla tavoilla kaikki alustalla oleva tieto pysyy yrityksen omassa hallinnassa. Organisaation verkossa on-premise asennuksena voidaan taata, että tieto ei koskaan poistu organisaatiosta. Tärkeä valintakriteeri Nextcloud käyttäjillä on mahdollisuus hallita itse omia tietoja ja tietää, missä ne sijaitsevat.

Nextcloud haastaa isompia toimijoita ollen 100% open-source. Se on saatavilla ja räätälöitävissä kaikille. Nextcloudin oman tuotekehityksen lisäksi taustalla toimii laaja kehittämiseen osallistuvien osaajien verkosto. Avoin lähdekoodi tarkoittaa infrastruktuurin täydellista hallintaa, lisensointi suojaa sijoituksen ja takaa täydellisen toimittajariippumattomuuden.

Oma data hallintaan

Tietojen lähettäminen sähköpostilla tai julkisten tiedostonjakoratkaisujen avulla ei tarjoa juurikaan turvaa arkaluontoisille tiedoille. Tiedon salaaminen on toki mahdollista, mutta sen kömpelyys usein hankaloittaa käyttöä. Tietojen säilyttäminen omassa infrastruktuurissa tai luotettavalla paikallisella toimijalla pilvipalveluna tarkoittaa, että organisaatio pystyy hallitsemaan omaa dataansa. Se pystyy osoittamaan missä tieto todellisuudessa sijaitsee sekä varmistumaan prosessien asianmukaisuudesta.

Viime vuosina Euroopassa on herätty siihen, että omaa dataa on järkevä hallita itse. Esimerkiksi monet hallitukset ja terveydenhuolto ovat siirtymässä pois ulkomaisten pilvipalveluntarjoajien alustoilta syynä kasvava huoli digitaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Eurooppalaisena yhtiönä Nextcloud haastaa pilvimarkkinat ja tavoitteena onkin tulevaisuudessa kilpailla isoja toimijoita vastaan tarjoten vaihtoehdon, jossa tieto on omassa hallinnassa.

Lue lisää Kaidan pilvipalveluista ja Nextcloudin tarjoamista mahdollisuuksista >>

Kaita Sorasecin kumppaniksi

 

Kaita Finland Oy toimii Suomessa Sorasecin kumppanina tarjoten SIEM-ratkaisuja sekä palveluita kaiken kokoisille yrityksille.

Organisaatioiden on pystyttävä tehokkaasti havaitsemaan tietoturvaloukkaukset ja suojaamaan liiketoimintakriittiset tiedot. Uudet määräykset ja turvallisuusstandardit velvoittavat valvomaan ja jäljittämään verkon tapahtumia. Tarvitaan keskitettyä lokienhallintaa sekä kykyä tunnistaa tehokkaasti erilaiset tietoturvaloukkaukset ja -poikkeamat. Jatkuva ja ajantasainen tietoisuus verkon tapahtumista on tietoturvan perusta.

Sorasecin SIEM-ratkaisujen avulla autamme asiakkaitamme tunnistamaan ja suojaamaan liiketoiminnan kannalta kriittistä tietoa sekä reagoimaan havaittuihin uhkiin reaaliajassa.

”Tietoturvan merkitys ja siihen liittyvät vaatimukset kasvavat ja edellyttävät monipuolista osaamista, edistynyttä teknologiaa ja automaatiota. Kumppanuutemme Sorasecin kanssa täydentää tietoturvatarjontaamme ja varmistaa korkealaatuisen 24/7 SIEM-palvelun asiakkaillemme.” Pasi Louanto, toimitusjohtaja, Kaita Finland Oy.

Sorasec tarjoaa hallittuja tietoturvapalveluita kaiken kokoisille yrityksille.  Sorasec on norjalainen tietoturvayhtiö ja osa ruotsalaislähtöistä, Suomessakin toimivaa perheomisteista Pedab-konsernia. Sorasecilla on asiakkaita yhdeksässä maassa ja vuodesta 2017 lähtien Norjassa oma kyberturvakeskus. Sorasecin on tietoturvakumppanikseen valinnut jo yli 100 asiakasta – heidän joukossaan yksi maailman suurimmista turvallisuuspalveluita yli 100 000 mobiililaitteellaan käyttävistä yrityksistä.

“Etenkin pk-yrityksen on lähes mahdotonta löytää ja palkata riittävästi osaamista, jotta tietoturva voidaan hoitaa ilman ulkopuolista asiantuntija-apua. Huippuosaajien löytäminen on sekä hankalaa että usein myös kallista. Yksi valttikorteistamme – ja ehdoton etu asiakkaillemme ovatkin tietoturva-asiantuntijamme ja analyytikkomme, joiden osaaminen on kaikenkokoisten ja -tyyppisten asiakkaidemme käytössä”, kertoo Sorasecin Suomen liiketoiminnan kehitysjohtaja Hannele Kurkela.” Lue lisää Sorasecista >> https://sorasec.com/. 

SIEM, mihin sitä tarvitaan?

Asiantuntijakirjoitus
Jarkko Vartija, Palomuuriasiantuntija, Kaita Finland

Lokitieto tietoturvan tukena

SIEM tulee sanoista Security Information and Event Management. Sen tehtävä on havainnoida yhden ja erityisesti useamman järjestelmän tietoturvaan liittyviä tapahtumia ja tarjota työkalut niiden käsittelyyn.

Erilaiset suojausratkaisut yleistyvät nopeasti, koska ne nähdään keinona ratkaista yhä monimutkaisemmat tietoturvahaasteet. SIEM-ratkaisun suunnittelun lähtökohtana ovat sille asetetut vaatimukset. Lähtökohtana tulee olla organisaation todelliset tarpeet. Onko taustalla ehkä jokin tietty lain asettama vaatimus vai organisaation oma tietoturvapolitiikka?

Kaikkia uhkia ei pystytä aukottomasti torjumaan erillisillä yksittäisillä teknisillä suojausratkaisuilla, kuten palomuurit tai IDS. Hyökkääjät pyrkivät toimimaan huomaamattomasti ja organisaation sisältä tulevia väärinkäytöksiä on hankala tunnistaa. SIEM:in tehtävä on tarkastella tapahtumia isommassa kuvassa ja herättää, kun tilanne vaatii lähempää tutkimista.

Avainsana tilannekuva

Tilannekuvan muodostamisen suurimman haasteen luo eri lähteistä kerättävän tiedon valtava määrä ja näiden yksittäisten tapahtumien onnistunut yhdistäminen toisiinsa.

SIEM:iä pitäisi ajatella osana tietoturvaprosesseja, joka mahdollistaa tietojen keräämisen useista eri lähteistä, sen yhdistämisen ja analysoimisen keskitetysti. Näin pystytään hahmottamaan useista toisistaan irrallaan olevista osista koostuvia isompia tapahtumia.

Poikkeaman sattuessa oleellista on nopea reagointi. Havaitessaan merkkejä mahdollisesta hyökkäyksestä järjestelmä tekee hälytyksen. Hyökkäyksen havaitseminen ja pysäyttäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa auttaa minimoimaan vahingot.

Tämä juuri on SIEM:in tehtävä. Kyky näyttää ja korreloida tietoa keskitetysti ja lyhentää näin ongelmatilanteiden aiheuttamia katkoja sekä ohjata henkilöresurssit oikeaan suuntaan.

Lokienhallinnan perusteet ovat pysyneet ennallaan. Laitteet tuottavat lokeja, joita jollain tavalla yleensä jatkokäsitellään. Tämän tiedon analysoimiseen SIEM tarjoaa oivan työkalun.

IBM i: exit pointit ja pääsynhallinta

Asiantuntijakirjoitus
Göran Nordman, IBM i asiantuntija, Kaita Finland

Valtaosa IBM i -asiakkaista sanoi tärkeimmäksi kehityskohteeksi tietoturvan suunniteltaessa IT-infran tulevaisuutta.

Kyberturvallisuus on suuri huolenaihe useimmille organisaatioille. On nähty paljon esimerkkejä polvilleen joutuneista organisaatioista, joita on kohdannut joku tietoturvaloukkaus. Ymmärrämme hyvin vahingot liiketoiminnalle, joita kyberturvallisuuden priorisoimatta jättäminen voi aiheuttaa.

Uhkakuva muuttuu jatkuvasti ja se pitää organisaatiot varpaillaan. Lisäksi erilaiset velvoittavat säännökset lisääntyvät ja tuovat omat vaatimuksensa.

Miten IBM i:n tietoturvaa parannetaan exit pointien avulla?

IBM i:n exit pointien avulla voidaan määrittää ja rajoittaa pääsyä laitteeseen eri rajapintojen kautta.

Exit pointin tehtävä on käynnistää halutun ohjelman suorittaminen, joka tarjoaa mahdollisuuden hallita pääsyä IBM i:n toimintoihin hyvin yksityiskohtaisella tasolla.

Exit-pointiin liitetään aina ohjelma. Ohjelma määrittelee, sallitaanko toiminnot perustuen ohjelmaan ennalta määritettyihin sääntöihin, kuten käyttäjäprofiiliin, IP-osoitteisiin tai objektien käyttöoikeuksiin. Ohjelman avulla voidaan myös kirjata kaikki tapahtumat lokiin monitorointia varten.

Esimerkiksi verkkoprotokollalla, kuten FTP, on oma exit point. Tämä tarkoittaa sitä, että voidaan luoda ohjelma, joka joko sallii tai evää mahdollisuuden tietyltä käyttäjältä esimerkiksi siirtää tiedosto.

4 tapaa hallinnoida pääsyä IBM i:hin exit pointien avulla

1. Verkko. IBM i:n tietokantaan saa suoraan yhteyden verkkoprotokollilla kuten FTP, ODBC, JDBC, DDM, DRDA tai NetServer. Tämä hyödyllinen ominaisuus voi aiheuttaa myös isoja ongelmia, jos sitä ei valvota asianmukaisesti.

Hyödyntäen verkkoprotokollien exit pointeja, pystytään tietokantaan pääsyä hallitsemaan hyvin tehokkaasti.

2. Tietoliikenneportit. Kaikilla tietoliikenneprotokollilla ei ole omia exit pointeja, kuten SSH, SFTP ja   Myös muita tietoliikenneyhteyksiä voi olla tarpeen hallita tavoilla, joihin tietoliikenneprotokollien exit pointit eivät ole sopivia.

Tästä syystä on olemassa myös socketeihin perustuvia exit pointeja, jotka mahdollistavat IBM i:n yhteyksien suojaamisen porttien ja IP-osoitteiden perusteella.

3. Tietokannat. Open Database File -exit pointia voidaan käyttää suojaamaan sensitiivistä tietoa luvattomalta pääsyltä. Sen avulla voidaan kontrolloida protokollia, joilla ei ole omia exit pointeja, kuten esimerkiksi open source- protokollia (mm. JSON, Node.js, Python tai Ruby). Tämä exit point tuo mukanaan huomattavan parannuksen tietoturvan tasoon, koska sitä voidaan kutsua aina, kun tietty tiedosto avataan, riippumatta siitä, onko tiedosto fyysinen vai looginen (SQL table tai SQL view).

4. Komennot. Komentokohtaiset exit-pointit mahdollistavat vielä normaalia objektitason suojausta tehokkaamman suojauksen. Komentokohtaisesti voidaan luoda ohjelmia, jotka rajoittavat komentojen suoritusta erittäin yksityiskohtaisesti jopa käyttäjille, joilla on vahvat valtuudet kuten *ALLOBJ tai *SECADM.

Järjestelmän tietoturvan taso nousee sekä täyttää vaatimukset, kun suojaus on tehty asianmukaisesti ja osaavasti. Exit-pointien avulla voidaan suojata IBM i:tä tehokkaasti. Hallinta vaatii kuitenkin järjestelmätason osaamista ja on yleensä aikaa vievää. Väärin toteutetulla ohjelmalla saattaa olla myös hidastavia vaikutuksia järjestelmän suorituskykyyn.

Exit point-ohjelmien luontiin ja hallintaan on olemassa useita vaihtoehtoja. Tähän tarkoitukseen tehdyn ratkaisun käytöllä voidaan helpottaa prosessia merkittävästi ja varmistaa, että ohjelmat on luotu niin, että ne toimivat halutulla tavalla, niiden vaikutus järjestelmän suorituskykyyn on minimaalinen ja että ne pysyvät ajan tasalla järjestelmän päivitysten myötä.

System Access Manager (SAM) tarjoaa IBM i -järjestelmän kulunvalvontaa.

SAM suojaa IBM i -järjestelmän ja sen sisältämät tiedot tehokkailla, joustavilla ja helposti ylläpidettävillä säännöillä käyttäen exit point -teknologiaa.

Otahan yhteyttä meihin, mikäli voimme auttaa IBM i tietoturvaan liittyvissä asioissa: goran.nordman@kaita.fi.

Miten SAM auttaa hallitsemaan exit pointeja?
Kyllä kiitos, haluan lisätietoja, olkaa minuun yhteydessä.